Purku jatkuu

Poutasäästä ei siis tietoakaan, mutta silti päätimme jatkaa vaunu-urakkaa. Vaunussa kävi kova ryske ja kolkutus kun sisustukset saivat kyytiä. Rakenteet lähtevät irti sorkkaraudalla, vasaralla ja sahalla. Kalusteet on rakennettu aikoinaan suurimmaksi osaksi paikan päällä, joten ehjänä niitä on vaikea irrottaa. Olemme lisäksi päätyneet niin isoon sisustukselliseen muutokseen, että päätimme luopua entisöintihaaveesta. Pelastimme silti muutamia hyväkuntoisia ovia hantaakeineen puutarhavajan suojiin ja asennamme ne sitten aikanaan jollain konstilla vaunun historiasta muistuttamaan. Eilen löysimme kirpputorilta vaunuun passelin sähkölevyn, joten se sinetöi kaasuhellan kohtalon. Yritämme silti irrottaa myös tuon hellan tulevaisuudessa rakennettavaa kesäkeittiötä varten. Saas nähdä miten sovinnolla lähtee irti. Sekin kun on varsin tehokkaasti rakenteisiin upotettu.

Purkujätettä riittää

Alumiinia alkaa tulla näkyviin

Pelastettuja ovia

Syrjähyppy kasvihuoneelle

Hyinen juhannussää on varmistanut sen, että työnseisaus vaunulla jatkuu. Sen sijaan hommat kasvihuoneella ovat jatkuneet sateesta ja viimasta huolimatta. Miehet ovat joutuneet ns. kaivoksille eli jatkamaan vanhojen tiilien puhdistusoperaatiota. Tiilet oli löytö, jonka tein koiralenkillä. Erään talon pihassa oli kolme isoa laatikolllista vanhoja 50-luvun purkutiiliä (+ muuta raksaroinaa), joita olin pitkään jo havitellut. Niinpä sitten tuttava poimi ne trukkitraktorinsa piikkeihin ja kuljetti meille.

Traktorilla se sujuu

Vielä yksi loota uupuu

Ja näin hyvää rakennusmateriaalia sain

Kyltti kertoo kaiken tarvittavan

Jos hyvä säkä käy, huomenna on poutaa ja pääsemme vihdoin vaunun kimppuun. Jos ei sää suosi, jatkamme kaivoksilla ja tuotamme putsattua tiilikuormaa muihin projekteihin!

Työnseisaus

Siinä se vaunu nyt kököttää Suomen suvisessa kesäsäässä ja odottaa renoveerausta. Viime päivät ovat olleet niin sateiset ja viimaiset, että vaunuun ei ole päässyt touhuilemaan. Juhannuksen yli kun vielä päästään niin sitten toivottavasti jo kuivempaa keliä ilmaantuu. Asuntovaunua olisi saatava kosteudenkestäväksi eli ulkopuoli pitäisi päästää kunnostamaan mahdollisimman pian eikä se oikein sateella onnistu ilman jonkinlaista vaunukatosta. Sisäpuoleltahan lähtevät aivan kaikki rakenteet, joten sinne ei kosteus enää pääse pesimään. Vaunuproggis jatkuu siis toistaiseksi varusteinventaariolla ja säilytettävien irrallisten osien kunnostuksella. Tällainen on esimerkiksi vanha vaunun porrasjakkara. Käväisin eilen Bauhausissa ostamassa sinkkisprayta, ruostesuojaa ja pintamaalia porrasprojektiin. Jakkara tarvitsee ensin kunnollisen teräsharja- ja vasarakäsittelyn ennenkuin siitä sukeutuu oikein mallikelpoinen yksilö.

Muodonmuutoksen kynnyksellä

Hyvästi patjat

Vaunun sisuksia tutkiessani aloin epäillä, että vaunun neljän sohvan patjat eivät ole voineet säilyä kosteusvauriotta. Vaunu tuotiin viime kesän alussa Ruotsista ja laitettiin täällä myyntiin. Ruotsissa se on toiminut sikäläisen perheen mökillä lisäasumuksena, kunnes nyt siitä päätettiin luopua. Vaunussa on siis asuttu ihan myyntiin saakka. Oli miten oli, päätin ratkoa patjansuojukset auki ja tutkia niiden sisällön. Oikeassa olin, patjoissa näkyi selvää kosteutta kautta linjan. Näin siis patjatkin päätyivät kaatopaikalle ja tilalle aion hankkia kahteen sohvaan uudet. Toisen pään sohvia emme uusi vaan asennamme sinne koko vaunun levyisen sängyn ja sen alle lisää säilytystilaa. Näin saamme maksimoitua makuutilat!

Ratkottavaa riitti

                                      

Tämä näky ei enää yllättänyt

 

Ei liioin tämä

Ratkomisen jälkeen alkoi mittojen otto. Kaksi istuinpehmustetta ja kaksi selkänojaa jäi tilattavaksi Vaahtomuovi.netistä. Vaikka lähestulkoon koko vaunun sisustus on lähtemässä vaihtoon, tuntuu hyvältä tietää alusta saakka mitä vaunun seinien sisään ja lattian alle kätkeytyy. Ja remontointihan tässä projektissa se kaikkein tärkein juttu juuri olikin. Se, että saa suunnitella ja nikkaroida ja luoda uutta ja itselle käyttökelpoista. Kuitenkin kunnioittaen vanhaa ja ajan henkeä. Liityin viime vuonna Suomessa toimivaan SMV-kerhoon, jonka kautta on mahdollista saada neuvoja ja vaikkapa tilata varaosia Örebrossa edelleen toimivalta vaunutehtaalta.

                                     

Mittailua

Vaunun tekniikkaa

Asuntovaunun energialähteenä on toiminut kaasu. Olkoonkin vanha ja hyväksi havaittu asia asuntovaunuissa, olemme päättäneet siitä ihan turvallisuussyistä luopua. Suunnitelmavaiheessa olemme kahlanneet läpi erilaisia toteutusratkaisuja ja pohtineet mitä vaunussa loppujen lopuksi tarvitaan. Jonkinlainen keittomahdollisuus ilman muuta ja toiletista en luovu vaikka se tavallaan turhaa tilaa viekin. Yksityinen vessa on kuitenkin aika ylellinen juttu, etenkin jos vaunun parkkeeraa jonnekin muualle kuin camping-alueen fasiliteettien äärelle.

Ruotsalaisetkin ovat asian oivaltaneet

Kaasupääkeskus saa lähteä

Kaasuputket kulkevat lattianrajassa 

Suunnitelmassa on otettava huomioon myös vaunun hengittävyys - vinyylitapetit ja muovimatot eivät siis tule kysymykseenkään sillä ne hautovat kosteuden näkymättömiin. Seiniin asennamme siis vaneria ja tapetit, joista nopeasti näkee kosteuden kertymisen. Lattiamateriaaliksi olen valinnut vanhan kunnon linoleumin, joka koostuu yksinomaan luonnonmateriaaleista ja huokoisena se on siis myös hengittävä. Linoleumia saa myös PVC-pinnoitettuna, mutta sitä en halua. Lattian tulee tietenkin jenkkihenkisesti olla mustavalkoruudullinen. Koko vaunu kun rakennetaan jenkkityyliin. Nouseehan sen kyytiin kaksi Amerikan perua olevaa koiraa!

Linoleum - Marmoleum click

Vaunun hahmotusta

Vaunun tutkiminen alkoi alun perin sisätiloista. Alkusiivouksen jälkeen näkyvissä olivat siis kalusteet ja niiden alla seinä- ja lattiarakenteet. Kalusteet olivat peräisin 70-luvulta eli alkuperäiset. Kaapistot ja niiden lukitusmekanismit olivat tosi hienot ja juuri sellaiset kuin olin toivonut. Säilytystilaa oli reilusti ja vaunun molemmissa päissä sohvat ja niiden välissä pöydät.

Metallinen kahva painikkeineen

Reilut kaappitilat ympäri vaunun

Vaunun toiletti kertoi jo karumpaa tarinaa vaunun kunnosta. Kuivakäymälän irrotuksen jälkeen lattia tuli näkyviin kokonaan ja se enteili jonkin asteista kosteusvauriota. Sen laajuus paljastui kuitenkin vasta myöhemmin kun olimme kurkistaneet muovimaton alle. Pikaisen tutkimuksen jälkeen oli selvää, että muovimatto on poistettava saman tien ja se puolestaan tarkoitti lattiaan kiinnittyvien kalusteiden irrottamista. Se ei ollutkaan mikään pikku juttu. Tässä vaiheessa kävi selväksi, että emme olleet ostaneet ihan sitä mitä luvattiin ja päätin vaatia osan kauppahinnasta takaisin. Siinä vaiheessa aloitin valokuvaamisen. Todella mukava ja reilu myyjä suostui alennettuun kauppahintaan ilman minkäänlaista vääntöä.

Märkä yllätys toiletissa

Todistusaineiston kuvausta

Viime kesänä se alkoi

Pitkään haaveilemani asuntovaunukauppa toteutui lopulta heinäkuussa 2013. Asuntovaunu olisi mitä parhain eräänlaiseksi vaeltavaksi kesämökiksi. Koirat olisi mahdollista pitää mukana reissuissa ja vaunua voisi hyödyntää koko "lapsikatras" kumppaneineen omilla kesälomareissuillaan. Lukuisia myynti-ilmoituksia kahlattuani päädyin lopulta Nettikaravaanissa kaupiteltavaan -72 vuoden SMV-vaunuun. Alunperin tarkoitus oli hankkia muutaman satasen vaunuraakile, projektivaunu, jota pääsisin alusta saakka kunnostamaan. Kun sitten tämä kuuden hengen "munavaunu" osui kohdalle, oli se ostettava pois. Vaunu ei ihan satasilla irronnut, mutta olihan se kelpo retrovaunu, joten mikä ettei?

Seuraavaksi oli hankittava vaunulle kuljetus Oulusta Tampereelle. Ystäväverkostosta löytyi apu ja saimmekin paikalle Ouluun vaununkatsastusporukan ja vieläpä kuljetuksen samaan syssyyn. Näin siis ostin vaunun kuin sian säkissä. Ja kuten myöhemmin selvisi, yllätyksiä oli luvassa! Kyllä siitä ihan oikea projektivaunu sitten lopulta kuitenkin sukeutui.

Vaunu on saapunut kotipihaan

Suursiivous alkaa

Pintapuolista tutkimusta

Tilaa riittää, mutta niin myös työtä